Valikko Sulje

MVB – Salivuorot loppu ja halli pitäisi rakentaa

Aika usein Suomessa törmää ongelmaan salivuoroista, niiden vähyyteen tai huonoihin harjoitteluaikoihin lajista riippumatta. Suomessa oikeastaan kaikki seurat harjoittelevat kunnan/kaupungin liikuntahalleissa tai koulun saleissa. Portugalissa taas tämä asia oli täysin toisinpäin ja oikeastaan jokaisella seuralla oli oma futsalhalli. Oma halli on myös tärkeä seurakulttuurin rakentamisessa, joka tästäkin syystä on Portugalissa paljon vahvempaa kuin Suomessa. Asun Vierumäen Urheiluopistolla ja urheilujohtamiseen liittyvissä opinnoissa tutustuin koripalloseura YMCA Heinola Training Centeriin, jonka rakentamisesta ajattelin kirjoittaa tähän. Täytyy sanoa etten koko seurasta ollut kuullutkaan, vaikka olen muutaman kesän työskennellyt Heinolassa jalkapallon parissa Union Plaanissa. Hieno tarina mitä voi 19 000 asukkaan kaupungissa ja 130 lisenssipelaajan seurassa saada aikaiseksi, kun joku saa idean.

YMCA Heinola Training Center

Aluksi faktat tiskiin. Seurassa oli 10 vuotta sitten yksi harrastejoukkue, sekä yksi lasten koriskerho. Heinolassa ei juurikaan koripallo perinteitä siis ole. Nyt pelaajia seurassa on noin 130 ja seura työllistää yhden täysipäiväisen työntekijän eli toiminnanjohtajan, joka on myös suurin puuhamies hallin taustalta. Miten näin pieni seura on saanut oman hallin pystyyn ja paljonko siihen vaadittiin rahaa?

Kentän päädyssä on lämmittelytilaa.

Aluksi seura löysi vanhasta vaneritehtaasta vapaana olleen nurkan, joka tarkkojen mittailujen jälkeen sopi koripallokentän mittoihin. Tämän jälkeen tarkat suunnitelmat, miten ja mitä kaikkea tilalle täytyisi tehdä, jotta siitä koripallohalli saataisiin aikaiseksi. Hallin kustannuslaskelma suunnitteluvaiheessa oli 183 520€. Toteutusvaiheessa budjetti ylittyi kymppitonnilla. Kustannuslaskelmassa suurin yksittäinen kuluerä oli parkettii ja alusta, johon oli varattu 45 000€. Parketti oli huipputasoa ja samalta toimittajalta, joka rakensi Kisakallion Susijengin harjoituskeskukseen parketin. Toinen suuri kuluerä olisi ollut ilmanvaihtokone (kuulemma noin 50ke), mutta seura sai kaupungilta purettavasta koulusta vanhan käyttökelpoisen koneen viiteen sataan euroon.

Edullinen ilmanvaihtokone oli alkuvaiheessa hyvin ratkaiseva projektin eteenpäin nytkäyttäjä yhdessä hanketuen kanssa. Halli sai Leader-rahoitusta 100 000€. Leaderin lisäksi tukea tälläisiin projekteihin voi hakea OKM:n tai AVI:n kautta, mutta niiden kriteereihin tämä hanke ei ilmeisesti mennyt. Loppurahoitus on sponsoreiden ja yksityisten henkilöiden rahoitusta, sekä tietysti kaupungilta saatu tuki (jotain 25 000€ luokkaa). Yksityisille ihmisille myytiin esimerkiksi omia tuoleja hallista nimikyltillä (sisältäen vielä seuran ainaisjäsenyyden) tuhannella eurolla. Kymmenellä myydyllä tuolilla kasaan tuli jo 10 tuhatta euroa. Yksi tärkeimmistä asioista projektissa oli luonnollisesti talkootyö. Hallin talkootyötä on laskettu tehdyn 200 000€ arvosta. Pelkästään vanhan vaneritehtaan pölyjen putsaaminen on vienyt paljon aikaa. Paljon on seuraihmiset jaksaneet tehdä vaikka seura on pieni.

Päädyssä on myös seuran toimisto ja kioski. Seuran oma olohuone.

Hallissa on täysimittainen koripallokenttä 28m x 15m, sekä 2m turva-alueet. Lisäksi toisessa päädyssä on lämmittelyalue, seuran toimisto ja kahvila. Pukuhuoneet sijaitsevat alakerrassa kuntosalin yhteydessä, joten niitä ei tarvinnut erikseen rakentaa. Kuntosali on erillinen firma, joka ei liity seuran toimintaan. Seura käyttää toki myös kuntosalin palveluita esimerkiksi talenttiryhmän harjoittelussa.

Hallia käyttää YMCA Heinolan lisäksi satunnaisesti koripallon yläkoululeiri, urheiluopisto, sekä lukio, mutta muita käyttäjiä on siis vähän. Kiinteistön vuokra taisi olla noin 30 000€ vuodessa, johon sisältyy pukuhuoneiden vuokra. Vuokra on kuulemma saatu katettua aikalailla sponsoreiden avustuksella, joten lasten harrastusmaksut eivät ole nousseet. Yleensähän kaupungin liikuntahalleissa alle 18-vuotiaat saavat harjoitella ilmaiseksi, joten käyttökuluista oma halli on tietysti kalliimpi. YMCA Heinolalla ei ole edustusjoukkue toimintaa ainakaan vielä, joten se on puhtaasti junioriseura.

Halliin sisälle kävellään aina koripallon ja susijengin historian läpi.

Kiitos YMCA Heinolan toiminnanjohtaja Vesa Hämäläiselle, joka avasi projektin yksityiskohtia hyvinkin tarkasti. Ihan kaikkea en tähän kirjannut, vaan pyrin pitämään jutun jokseenkin lyhyenä. Jos YMCA Heinolan kokoinen seura saa oman harjoitushallin pystyyn on se varmasti mahdollista kaikille seuroille, jos vain tarpeeksi töitä tekee. Toivottavasti Suomeen saataisiin myös futsaliin omia halleja ja laji pois “koulun salissa pelailun” maineesta.

Laskin itse esimerkiksi harjoitelleeni juniorina Vantaalla ainakin kahdeksan eri koulun salissa futsalia, kun pelasin TiPSin junioriputken läpi. Sama aika omassa hallissa olisi varmasti sitouttanut monet pelaajat paremmin seuraan, sekä tietysti helpottanut harjoitusvarusteiden yhteiskäyttöä tai kuljettamista ja muuta käytännön elämää.

Kioskin puolella on hauska näkemys mediakuutiosta, johon voi toistaa vaikkapa suorana peliä kentän puolelta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *